H-MN: Johtamisteorioiden historian käsittely oli todella mielenkiintoista ja siitä oli helppo vetää laajempiakin yhteiskunnallisen kehityksen suuntaviivoja. Lähtöajatuksena synnynnäinen johtajuus ja eteneminen johtajuuden opiskeluun, kuten mekin teemme. Suoraviivaisia analogioita löytyy hallitsijan vallan perimisestä suoraan Jumalalta kyseenalaistamattomasti yksinvaltiaan vallan kyseenalaistamiseen luonnonoikeusajattelijoiden toimesta.

Teollistumisen alkuaikojen kuvauksesta tuli mieleen nykyisten kehittyvien maiden halpatuotantolaitokset, joissa kai edelleen työntekijät voidaan nähdä ikään kuin organisaation mekaanisina osina. Heidän tarpeitaan ihmisinä ei liiemmin oteta huomioon. Konkreettisena esimerkkinä työntekijöiden oikeuksista ja johtajien ulottumattomuuksissa olemisesta tuli mieleen jokin aika sitten katsomani dokumentti Halvan vaatteen kallis hinta. (BBC, http://areena.yle.fi/1-2099486) Kehittyvien maiden näkökulmasta on esitetty kritiikkiä siitä, mikseivät ne saa nousta tuotantotalouteen mukaan samoilla ehdoilla kuin nykyisin menestyneet teollisuusmaat aikoinaan. Tietenkin on muistettava, ettei organisaatioiden johtaminen tapahdu eristyksissä muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta, esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamisen on oltava mielestäni osa kaikkea toimintaa nykymaailmassa. Nykyistä epäoikeudenmukaisuutta ei voi perustella aiemmilla epäoikeudenmukaisuuksilla.

KN: Jos tarkastellaan varhaisia johtamisen teorioita työhyvinvoinnin kannalta, on helppo kuvitella millaisia puutteita järjestelmässä on ollut. Ensimmäinen luennolla käsitelty johtamisen teoria oli Taylorin tieteellinen liikkeenjohto. Tässä lähestymistavassa työntekijä muistuttaa koneen osaa, joka saa palkkionsa tehokkuutensa mukaan. Omaan työhön vaikuttaminen ei varmaankaan ollut mahdollista, sillä työnantajalla oli tarkka määritelmä työnkuvasta ja parhaasta tavasta suorittaa tehtävä. Työ oli yksitoikkoista saman liikkeen toistoa. Luulen tämän olleen epäergonomista ja kehoa kuormittavaa. Ajatus saa levätä tällaisissa työtehtävissä, mutta haastetta työ ei tarjoa. Luulen, että tehokkuuden säilyttäminen olisi vaikeaa tällaisissa työoloissa. Vaikka luennolla käytiinkin läpi varhaisia teorioita, eivät nämä tavat johtaa tai tehdä työtä ole kadonneet.

Seuraava teoria oli Fayolin hallinnollinen johtamisen teoria. Fayolin teoria korostaa kuria, johtajan auktoriteettia ja yksilön alisteista asemaa organisaatioon nähden. Näkemys työntekijästä ei ollut imarteleva. Jos ihmistä kohdellaan olentona, jota ei motivoi muu kuin raha ja vahvimman laki oli vallitseva tila yhteiskunnassa, ei ole ihme, että yksilö alkaa käyttäytyä odotusten mukaisesti. Samaa näen koulussa lasten kohdalla, joita kohdellaan ennakkoluuloisesti; he täyttävät aikuisen odotukset. Toisaalta jos sivuutetaan työntekijöiden epäeettinen kohtelu ja sovelletaan tilannetta nykypäivään, olen tietoinen siitä, että olisin voinut itsekin valita työn, johon en suhtaudu yhtä intohimoisesti kuin nyt. Karkeasti kuvattuna ajatus työssä käymisestä pelkästään rahan takia voi toisille olla luonteva ja he löytävät heille tärkeitä asioita työn ulkopuolelta harrastuksista tai vaikka perhe-elämästä. Tämä tarjoaa mielenkiintoisen tematiikan pohdittavaksi.

Oppimistavoitteet

• osaat kuvata varhaisten johtamisteorioiden päälähestymistavat ja tiedät niiden merkityksen johtamisajattelulle
• ymmärrät byrokratian merkityksen johtamisajattelussa