HP: Oppitunnit, jotka pidettiin 17.11 olivat hieman erilaisia kuin normaalisti. Perinteisen luennon sijaan oppitunti toteutettiin niin kutsutulla kalamaljakeskustelu -mallilla. Päivän aiheena oli etiikka ja moraali yritystoiminnassa. Aluksi opettaja piti lyhyen alustuksen aiheesta, jonka jälkeen jakaannuimme neljään ryhmään. Ryhmä 1 oli sitä mieltä, että yrityksen ainoa tavoite on tehdä voittoa. Ryhmä 2 oli sitä mieltä, että yrityksen tulee noudattaa annettua lainsäädäntöä. Ryhmä 3 oli sitä mieltä, että yritys voi tehdä eettisyydellä bisnestä ja ryhmä 4 sitä mieltä, että kaikkien yritysten tulee toimia eettisesti.

Jakaannuimme ensiksi näihin ryhmiin, kukin mielipiteensä mukaan. Sen jälkeen lähdimme keskustelemaan siitä, että miksi valitsimme sen ryhmän mihin menimme. Noin kymmenen minuutin keskustelun jälkeen jokaisesta ryhmästä siirtyi yksi ihminen keskelle ‘’kalamaljaan’’ esittämään oman kantansa.

Keskustelussa tuli ilmi ainakin seuraavia asioita:

Asiakkaiden kuunteleminen eettisyyden suhteen, osakkeenomistajien mielipide yrityksen toiminnasta. Yrityksen on tärkeää kuunnella asiakkaitaan ja omistajiaan eettisyyden suhteen. Jos asiakkaat vaativat yritystä toimimaan eettisesti, kannattaa yrityksen vastata asiakkaiden tarpeisiin, muuten yritys voi menettää asiakkaitaan. Sama juttu osakkeenomistajien kanssa.

Millainen yritys on? Onko lyhyen tähtäimen yritys esimerkiksi start up-yritys vai tähtääkö pitkäaikaiseen toimintaan. Keskustelussa tuli ilmi, että nykyään perustetaan myös ns. start up-yrityksiä, joiden tavoite on yleensä olla markkinoilla lyhyen aikaa ja tehdä maksimaalinen voitto. Tällaisissa yrityksissä pitkän tähtäimen ajattelu ei ole järkevää, koska ne eivät ole markkinoilla pitkää aikaa.

Lyhyen tähtäimen voiton tavoittelu vs pitkäjänteinen ajattelu (pitkäaikainen tuottavuus). Keskusteluissa tuli ilmi, että lyhyen tähtäimen ajattelulla voi saada nopeita voittoja, mutta pitkäjänteisempi ei niin suurta voittoa tavoitteleva ajattelu auttaa yritystä kestämään markkinoilla pitkään.

Voiton tavoittelu ajaa ihmisiä uupumukseen -> luovuus laskee etc. Jos yrityksessä tavoitteena on vain maksimaalinen voitto, saattaa yritys käyttää ihmisiä hyväkseen häikäilemättömästi, mikä taas johtaa uupumukseen ja luovuuden laskemiseen. Ihmiset, jotka ovat tyytyväisiä tekevät mieluumin töitä ja tekevät ne paremmin.

Supercell maksaa veronsa Suomeen, onko kyseessä eettisyys vai julkisuustemppu, jolla pyritään saamaan lisää maksavia asiakkaita. Maksaisiko yritys veronsa Suomeen, jos sillä ei olisi mainosarvoa?

Yrityksellä yhteiskuntavastuu, koska yritykset hyötyvät yhteiskunnasta. Yritykset käyttävät yhteiskunnan palveluita esimerkiksi infrastruktuuria, joten yritysten täytyy korvata tätä käyttöä esimerkiksi verojen maksamisella.

H&M lapsityövoima, olisiko H&M jatkanut lapsityövoiman käyttöä, jos ei olisi jäänyt kiinni? Toimivatko jotkut yritykset eettisesti vain siksi, että epäeettisesti toimiminen on pahasta julkisuuskuvalle?

Saako aloittava yritys toimia epäeettisesti saadakseen bisneksen jaloilleen. Riittääkö, että on eettinen sitten kun on varaa. Pienelle aloittelevalle yritykselle voi olla vaikeaa tehdä kestäviä ja eettisiä valintoja, koska ne ovat yleensä kalliimpia.

BKT = ihmisten onnellisuus? bruttokansantuotteen vertaaminen ihmisten onnellisuuden määrään. Tuottaako iso bkt onnellisuutta vai onko kyse jostain muusta?

Raha takaisin kiertoon eikä saisi kertyä rikkaille? Raha ei jakaudu maailmassa tasaisesti. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Rikkaat investoivat -> raha tulee takaisin kiertoon. Rikkaat kuitenkin investoivat rahojaan, joten raha liikkuu.

Tutkimuksen tulos riippuu tutkijoista? Maksavatko jotkin yritykset tutkijoille, jotta he katsovat epäeettisyyttä läpi sormien?

Kasvaako eriarvoisuus?

Lainsäädäntö rajoittaa liiketoimintaa? Suomessa on korkeat yritysverot eikä monopoleja tai kartelleja saa olla? Rajoittaako tämä yritysten toimintaa liikaa?

Onko eettisyys kallista? Yritykselle tai kuluttajalle? Onko kuluttajalla varaa tehdä eettisiä valintoja? Entä yrittäjällä?

Pärjääkö moraaleilla yritysmaailmassa? Estääkö moraali yritysmaailmassa toimimisen?

Maailma pienenee ja lainsäädäntö yhdistyy. Nykypäivänä yhä vaikeampi käyttää epäeettisiä menetelmiä, kuten lapsityövoimaa, koska lainsäädäntö yhdistyy maailmalla ja tieto leviää nopeasti. Yritys voi joutua boikottiin.

High risk = high reward esimerkiksi lapsityövoiman hyväksikäyttö. Epäeettisissä menetelmissä on iso riski jäädä kiinni, mutta jos ei jää voivat voitotkin olla suuria.

Riskien realisoituminen. Yritysten tulee ottaa huomioon riskien realistoitumisen todennäköisyys toiminnassaan.

Asiakkaat boikotoivat epäeettisiä yrityksiä

Osa yrityksistä on eettisiä, koska se on kannattavaa osa siksi että se on hyvä arvo.

Kalamaljassa keskustelu oli mielenkiintoista ja siinä pääsi kuulemaan runsaasti erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä aiheesta. Olisi mukavaa, jos menetelmää käytettäisiin joskus tulevaisuudessakin.

 

H-MN: Yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevissä luennoissa kiinnostavaa oli mielestäni jo itse menetelmä. Tulevana opettajana aion varmasti käyttää tätä menetelmää joskus tulevaisuudessa opetuksessani.

Olin tutustunut aiheeseen ennakolta hiukan ja lueskellut esim. Talvivaaraa ja Volkswagenia koskevia uutisia. Jokseenkin eri maailmasta tuntui olevan puolestaan kurssin linkeistä löytyvä artikkeli hyve johtajuudesta. Itselläni korostuikin ajatus siitä, että yritysvastuun kysymyksenasetteluissa kohtaavat hyvin erilaiset ideaalit – Toisaalta talouskasvu, toisaalta oikeudenmukaisuus ja hyveet tai muunlaiset eettiset näkökulmat. Näiden sovittaminen yhteen ei ole ongelmatonta. Tarvittaisiin mielestäni monitieteellistä, laajaa näkökulmaa, kriittistä, mutta hyväntahtoista asennetta. Lisäksi on mielestäni oltava optimistinen käsitys siitä, että asioita voidaan muuttaa. Usein vastuullisten näkökulmien huomioimatta jättämistä kuulee nimittäin perusteltavan sillä, ”ettei asialle kuitenkaan voida enää tehdä mitään; miksi me ottaisimme sen taakan, kun muutakaan eivät ota; niin kauan, kun Yhdysvallat ja Kiina eivät allekirjoita ilmastosopimuksia, ei muulla ole väliä” jne.

Selvää on mielestäni ainoastaan se, että kysymys on vaikea. Omasta miestäni vastauksen pitäisi olla selvä. Toisaalta monilla tuntuu olevan aiheesta vahva ja usein vastakkainenkin mielipide. Kalamalja keskustelu ajautui nopeasti väittelyksi keskustelun sijaan. Samanlainen tendenssi on mielestäni nähtävissä myös yhteiskunnassa yleisemmin. Toisaalta keskusteluun itse osallistuneena täytyy sanoa, että keskustelulla tuntui olevan oma tahtonsa, johon oli hyvin vaikeaa vaikuttaa, vaikka oli siinä itse osallisena. Keskustelun tarkoituksesta ja luonteesta voisikin ehkä ennen keskustelua antaa enemmän ohjeita. En tiedä, oliko tarkoituksena väitellä vai pyrkiä rakentavampaan kriittiseen tiedon tarkasteluun. Vai onko tarkoituksenakin, että tyyli muotoutuu keskustelijoiden mukaan. Kokemus oli joka tapauksessa mielenkiintoinen.

Yksi asia, joka jäi askarruttamaan mieltäni, oli viherpesun käsite. Se ei tainnut tulla missään esille, mutta rivien välissä se vaani monessa kohdin. Se on määritelty esimerkiksi näin ”Kun yritys käyttää enemmän resursseja vihreään imagoonsa todellisten ekotekojen sijaan, kyseessä on viherpesu.”( Maailman kuvalehti 8/2008) Tähän liittyy tavallisesti myös samanaikainen yrityksen liiketoiminnan negatiivisista vaikutuksista vaikeneminen. Toinen käsite, joka tuli vastaan aihepiiriin tutustuessani, oli hyvinvointi taloustiede, jonka tavoitteena on mahdollisimman korkean yhteiskunnallisen eli sosiaalisen hyvinvoinnin tason saavuttaminen, joka ei ole mitattavissa vain rahavirtoja seuraamalla. Näkökulmaan liittyy monia ongelmia, mutta ehkä myös mahdollisuuksia. Tähän tulen varmasti itse vielä keskittymään syvällisesti, jossain muussa yhteydessä.

Oppimistavoitteet

• ymmärrät liiketoimintaetiikan merkityksen
• osaat keskustella liiketoimintaetiikan eri näkökulmista
• tiedät mitä yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa
• tiedät, että globalisaatiolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yksilöön, organisaatioon, yhteiskuntaan ja kansakuntiin