NT: Hofsteden kulttuuridimensiot, eli millaista muuntelevuutta kulttuureissa voi olla ovat etäisesti tuttuja, sillä opiskelen kulttuurialaa. Varsinkin individualismi, maskuliinisuus ja suvaitsevaisuus vs. kahlehdinta ovat piirteitä, joita tulee helposti ajateltua kun vertailee kulttuureita. Myös kulttuurin ja normien käsitteet ovat tuttuja. Normit ovat vahvasti sidoksissa kulttuuriin, ja tämän takia turisti todennäköisesti rikkoo ulkomailla ollessaan normia ja tulee paheksutuksi sen takia.

Keskustelimme siitä, voiko kulttuuria hallita, vai onko kulttuuri vain jotain mikä on. Kysymys on humanistisissa tieteissä hyvin tyypillinen: voiko muotia, kauneutta, arvoja tai mitä tahansa hallita. Vuosisatojen aikana vakaakin kulttuuri muuttuu, sillä ihmiset muuttavat käyttäytymistapojaan. Tämä tapahtuu vuosisatojen aikana, ja yhden ihmisen panos ei vaikuta lopputulokseen millään tavalla. Toisaalta, ihmiset luovat minuuttaan ottamalla mallia muilta, joten yksi poikkeava ajatus voi todella muuttaa esimerkiksi kulttuuria. Täytyy muistaa, että muutos tapahtuu pitkällä aikajänteellä, ja voi kohdata kehittyessään lukuisia muuttujia. Yksikin hallitsijan harkitsematon teko voi pyyhkiä jäljettömiin vuosien kehityksen.

Keskustelimme myös siitä, mitä ”kansallinen kulttuuri” tarkoittaa. Omalla kohdallani kansallinen kulttuuri liittyy tiettyihin suomalaisiin tuotteisiin ja ilmiöihin. Minulle ”kansallisia tekoja” ovat veteraanien haudalla käyminen, itsenäisyyspäivän viettäminen, Sibeliuksen kuunteleminen ja kansallispuistoissa vaeltaminen pari kertaa vuodessa. Mutta omassa (ja muiden suomalaisten) käyttäytymisessä on valtavasti asioita, jotka johtuvat suomalaiseksi kasvamisesta, vaikka emme asiaa niin käsitäkään. Yksi Hofsteden kulttuuridimensioista on individualistisuus vs. yhteisöllisyys. Karkeasti voisi sanoa, että länsimaat ovat aika yksilöllisiä maita siinä missä esimerkiksi Aasian maissa yhteisöllisyys on tärkeämpää.

(Eräässä psykologian tutkimuksessa eri maalaisia ihmisiä pyydettiin kertomaan asioita itsestään. Yksilöllisistä kulttuureista tulleiden vastaukset liittyivät heihin itseensä: olen 25-vuotias, olen putkimies, asun Minnesotassa. Kollektiivisista kulttuureista tulleiden vastaukset liittyivät heidän yhteisöihinsä: olen perheeni kolmas poika, kuulun XX-heimoon)

Tällainen identiteetin muodostuminen on hyvin pitkälti tiedostamatonta. Omaan persoonallisuuteeni liittyvät ominaisuudet, kuten se että opiskelen, olen urakeskeinen, asun yksin (vaikka voisin periaatteessa asua vanhempieni kanssa) ja olen suvaitsevainen ja arvoiltani liberaali, eivät välttämättä olekaan puhtaasti omia persoonallisuuspiirteitäni. Ne voivat olla, ja varmasti osittain ovatkin suomalaisessa (eli yksilökeskeisessä ja tasa-arvoisessa) ympäristössä kasvamisen tulosta.

Vallan paradoksi oli käsitteenä valtavan mielenkiintoinen. ”Sinulla on valtaa vain silloin kun olet ylemmässä asemassa ja eri mieltä samalla tai alemmassa asemassa olevien kanssa”. Auktoriteetti on siis sitä, kun haluat ja pystyt tekemään jotain muiden vastustaessa. Auktoriteetti on oikeutettua vallankäyttöä.

Milgramin tottelevaisuuskoe todistaa, että kohteen anonymisointi ja etäistäminen tekevät julmastakin rangaistuksesta helpompaa. Tässä on yksi syy pitää esimiehen ja alaisen välinen suhde läheisenä ja henkilökohtaisena.

Oppimistavoitteet

• tiedät mitä organisaatiokulttuuri on
• tiedät miksi organisaatiokulttuurin johtaminen voi olla haastavaa
• osaat selittää erot organisaatiokulttuurin eri näkökulmien välillä
• ymmärrät, että valtakonfliktit ovat normaaleja ja hyväksyttäviä organisaatiossa
• osaat johtaa valtaa osana normaalia johtamisagendaa
• osaat kuvata pehmeitä tapoja, joilla valtaa käytetään